30. Et voi kritisoida itseäsi parempaan hyvinvointiin

Tunnustan: olen ollut itselleni pitkään (ainakin kai muiden tulkinnan mukaan) armoton ja kriittinen. Niin kuin Tony Robbinskin sanoi, en ole voinut hyväksyä (pysyväksi) osaksi itseäni mitään, mikä on vähemmän kuin mitä voin olla.

Toisaalta olen hyvä harjoittamaan omanlaistani itsemyötätuntoa siinä, että tiedän kyllä oman matkani kurvit ja koukerot ja hyväksyn sen, että olen kulloinkin sillä kohdalla keskellä matkaani kuin nyt olen – en silti perillä, vaan jatkamassa matkaa, kun sen voin tehdä.

Pahoinvoinnin karsimisessa sisäinen kriitikko oli aina loistava apu – se osoitti, missä on puutteita, vaillinaisuuksia, karsittavaa ja siivottavaa ja minähän sitten sortteerasin ja jynssäsin. Joskus sisin ruvella, kun hommaa tuntui olevan niin loputtomasti.

En minä silti täydellisyyttä tavoittele, enkä odota muiltakaan – kaikkea muuta. Uskon kuitenkin, että hyvinvointiin sitoutumalla voimme olla parhaissa kohdissa ja hyvissä energioissa itsessämme ja antaa haasteidemme ja rupiemme asettua mittasuhteisiinsa kuin itsestään. Jos kyttäämme rupiamme ja nypimme niitä auki, niin jokainen voi miettiä, miten paljon se hyvinvointia sallii ja rakentaa.

Kuulin joitakin vuosia sitten amerikkalaisen fitness-ammattilaisen Patricia Morenon sanovan webinaarinsa sivulauseessa, että “you can’t criticize yourself to a new place”. Ai että se kolahti, vaikka silloin kädessäni olikin vielä itsekriittisyyden karttakeppi eikä hyvinvoinnin porkkana.

Aavistin ja toivoin, että ehkä vielä jonakin päivänä kritisointi saisi jäädä vähemmälle ja olisi hyvinvoinnin sallimisen vuoro – ja nyt on sen aika. Hyvinvoinnin porkkana, olen enemmän kuin valmis nauttimaan tästä reissusta kanssasi!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *