58. Kuulemisen ja kohtaamisen kauneus

Tapasin tänään työnohjaajani ja kävimme jälleen hienoja keskusteluja. Olen onnellinen, että olen löytänyt hänen luokseen, sillä arvostan suuresti sitä ajattelun avaruutta, joka hänen kanssaan tuntuu luontevalta ja mahdolliselta.

En keskustele hänen kanssaan paljonkaan töistä ja asiakastilanteista, mutta yrittäjänä kaikkea valmennusta ja sparrausta on kätevintä ostaa työnohjauksen nimikkeellä. Samalla kaikki keskustelut, jotka auttavat purkamaan hidasteita yrittäjyyteni ja henkilökohtaisen kasvuni tieltä, nimenomaan ohjaavat myös työtäni.

Olen kohdannut coachingin, mentoroinnin, terapian ja muidenkin keskustelumuotojen nimikkeellä (myös koulutusten myötä) kymmeniä ihmisiä ja vasta ajan myötä ymmärtänyt, miten tärkeää ja silti harvinaista on, että kohdalle osuu oikea, itselle sopiva ihminen.

Sellainen, joka malttaa pysähtyä toisen ajatusten avartumisen äärelle kiirehtimättä hakemaan solmukohdille ratkaisuja tavoilla, jotka hänen omaan ajatteluunsa mahtuvat. Kun sellaisen ihmisen löytää, tietää olevansa onnekas.

Arvostan tämän työnohjaajani kanssa myös jakamista eri teemoista. Harvoin olen kohdannut ammattilaista, jonka kanssa kokisin tulevani näin vahvasti kohdatuksi – samalla hänen näkemyksensä ja elämänkokemuksensa avaavat minulle näköaloja suuntiin, jotka ovat vielä sumussa tai joiden kuvitteluun mieleni ei vielä yllä, mutta jotka silti tunnistan ajattelulleni mahdollisiksi.

Olen usein ollut huono ottamaan vastaan neuvoja ihmisiltä, jotka eivät riittävällä tavalla ymmärrä tilannettani tai sitä, etteivät tietyt ristiriidat ehkä ole ratkaistavissa mutta niihin voi oppia suhtautumaan viisaammin. Ihmisyyden ristiriitojen äärelle pysähtyminen ei tee meistä muutosänkyröitä tai vastarannan kiiskiä, jos vaikka joku niinkin hätäisesti tulkitsee.

Alan juurtua siihen ajatukseen, että keskeneräisyydessä ja elämän rosoissa on kauneutta, kunhan kohtaamisissa vaalitaan lempeyttä, avaruutta ja myös tilaa kasvulle.

Aito kohtaaminen aina sytyttää sydämeen valon. Olen kiitollinen kaikista valoista, joiden toisena osapuolena olen matkan varrella saanut olla. Niiden myötä minussa on ollut kirkasta myös pilvisempinä päivinä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *