78. Proaktiivisuus ja reaktiivisuus

Tämänkin päiväni aloitin tavalliseen tapaan aamujumpalla ja aamiaisella.

Kaivoin arkistojen uumenista tallenteet vuoden mittaisesta amerikkalaisesta meditaatio- ja voimaantumisohjelmasta, jolle osallistuin pari vuotta sitten. Alan nyt tehdä aamu- ja iltameditaatioita ohjelman ohjauksessa ja kuuntelen voimaantumisäänitteitä. Nyt on tälle oikea aika!

Seuraavaksi tein merkintöjä muistikirjaani ja kalenteriini. Erityisen tärkeäksi koin jaon proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden välillä. Mitä teen itseäni ja muita varten ennakoivasti ja omasta aloitteestani ja miten ja milloin avaan itseni muiden ehkä kiireellisillekin toiveille ja pyynnöille?

Linjasin itselleni, että olen avoinna ulkopuoliselle kohinalle vain työajalla. Aamuyhdeksästä iltakuuteen, mihin siihenkin sisältyy ruoka- ja ulkoilutaukoja, opiskelua, lukemista ja liiketoiminnan kehittämistä. Muuten pidän ruudut ja kanavat minimissä.

Tämän ajan ulkopuolinen lista muotoutui ihanan selkeäksi: unta, ruokaa, liikuntaa/kävelyä, hiljaisuutta, läheisyyttä, musiikkia/leffoja ja puheluja/viestejä läheisille ja ystäville.

Miltä sinun listasi näyttää?
Mihin asioihin keskityt ja karsit nyt listaltasi pois? Mille sanot kyllä, mille ei?

Tämän aamupäivän päätin viettää sohvalla lepäilyn ja proaktiivisten ajatusten parissa. Kuulostelen, mitä ajatukseni ja kehoni nyt viestittävät. Lähetän viestejä ystäville. Merkkaan muistiin ideoita tai ajatuksia, joita nyt nousee. Kirjoitan tämän. Olen vain hiljaa.

Lounaan jälkeen käynnistän sitten viestintä- ja valmennussorvini ja sukellan some- ja viestiketjujen maailmaan. (Aamulla vilkaisin tietysti lyhyesti postit – ei mitään akuuttia aamupäiväksi, joten sohva tuntui viisaimmalta valinnalta.)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *