88. Hiljaisuudesta, palautumisesta ja somepätkäpaastosta

Tänä aamuna kävin mieheni kanssa heti herättyä happihyppelyllä pikkupakkasessa, teillä ei näkynyt ketään ja saimme olla ihan kahden. Aurinko paistoi kauniisti ja kevät kuiski saapumisestaan.

Aamiaisen jälkeen istuskelin hetken meditaatiomusiikkia kuunnellen. Tietokoneen siirsin pöydältä viikonlopuksi kaappiin. Pöydällä odottaa lukemista kirja, jonka sain pari vuotta sitten joululahjaksi ja jonka aavistelen sisältävän paljon hyvää ajattelemisen aihetta. Siirryn sen pariin lounaan jälkeen.

Mies olisi halunnut aamulla kertoa minulle hauskan jutun Facebookista, mutta pyysin, ettei hän kertoisi. Kun opettelen olemaan lyhyitä someslotteja lukuunottamatta ilman sosiaalista mediaa, haluan tehdä sille selkeän rajauksen. Linjasin, että voin kyllä katsoa inspiraatio- ja koulutusvideoita vaikka joka päivä ja yhden hyvän leffan viikossa.

Istun tässä sohvalla hiljaisuudessa kuulosuojaimet päässä ja tuumailen kalenterin kanssa, että mitkä ajat ovat hiljaisuutta ja palautumista vaalivia, milloin teen töitä ja milloin katselen somejuttuja. Päätin, että 1,5 tuntia lounaan jälkeen voisi olla somen selailulle sopiva aika. (Tätä julkaisuani en laske siihen, kun olen tässä vain hetken teidän seurassanne ja pohdintojeni parissa ja napsautan lopuksi pari kertaa Share ja Post.)

Some- ja uutispätkäpaasto on minulle nyt varmasti monella tapaa hyväksi. Pysyn kartalla maailman menosta ja lähipiirini tunnelmista, mutta keskityn työajalla asiakkaideni ja yhteistyökumppaneideni asioihin ja vapaa-ajalla taas läsnäoloon, kehon huoltoon, mielen palautumiseen ja itseni kehittämiseen.

Kolmen kuukauden aikana toivon tämän kaiken rakentavan hyvää energiaa ja pohjaa oman voiman ja kukoistuksen aiheisiin syventymiselle. Sille pohjalle sitten loppuvuodesta saa syntyä se, mikä on syntyäkseen.

Iloa ja lepoa sinunkin viikonloppuusi!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *