102. Hiljaiselon päivä

Tänään olen ollut tosi hissukseen, eikä minulla ole selkeää visiota päivän aiheesta, niin kuin muina päivinä on ollut.

Kaiken kaikkiaan tämä kirjoittaminen on sujunut yllättävän helposti, vaikka vuoden alussa mietin, että haukkaanko liian suuren palan. Kyllä tämä on kummasti sitouttanut olemaan joka päivä näiden ajatusten äärellä jossain muodossa.

Olen tämän päivän aikana kuulostellut hiljaisuutta, käynyt kävelyllä, lämmittänyt takkaa, lukenut kirjan ja katsonut yhden kovastikin ajatuksia herättäneen dokumentin eräästä filosofista. Pitää lukea hänestä lisää ja ehkä sitten otan hänet mukaan myös näihin postauksiini.

Hiljaisuuden kuulosteleminen on vaatinut viime viikkoina myös tietoista valitsemista. Aamut ovat olleet tässä ihania, kun olen herännyt hyvissä ajoin ennen kelloa ja voinut vain kuulostella päivän tunnelmia. Kotiväki on katsonut paljon televisiota ja kuunnellut musiikkia, niin olen hiipparoinut kotona (tavalliseen tapaani) kuulosuojaimet päässä.

Katsoin viime viikolla vain yhden leffan ja tällä viikolla Extremepäiväkirjojen ohella pari dokkaria – olen siis onnistunut hyvin tv-ajan rajaamisessa, muun ruutuajan hieman heikommin. Muistin juuri, että eilen katsoin myös DVD:ltä vanhan suosikkielokuvani, kun teki mieli palata tutun tarinan ääreen. Lasketaankohan se leffailuksi?

Tänä vuonna voisin kyllä oikeasti rakentaa kesäkonttorin leikkimökkiin ja retkeillä sinne työpäivän aikana tai kirjaa lukemaan. Nyt vaan ei voi oikein lähteä Ikeaan tai kirppiskierroksille tavalliseen tapaan – eikä välttämättä maalikauppaankaan. Kirppiksiä on ollut nyt kyllä ikävä – niille ainakin suuntaan heti, kun taas voin – hyvässä seurassa tietenkin.

Mitä ajatuksia sinulla on, missä haluaisit ensimmäiseksi käydä ja kenen kanssa, kun nämä rajoitukset hellittävät?

Millainen suhde sinulla on ollut hiljaisuuteen viime viikkoina?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *