166. Vapaudesta ja riippumattomuudesta

Olen nyt riippumattomuutta ja siitä syntyvää vapautta. Elämänmuutoksen äärellä vapaus tehdä omia, uusia valintoja on olennaisen tärkeä.

Monta kertaa viime vuosikymmeninä olen murehtinut läheisiä ihmissuhteita, jotka ovat matkan varrella hukkuneet elämän tuuliin, syystä tai toisesta. Olen pääosan nuoresta aikuisuudestani elänyt ilman kiinteää turvaverkkoa, vaikka olen kaikissa tilanteissa saanut tukea ja huolenpitoa joltakulta sillä hetkellä läheiseltä.

Kuitenkin, vaikka tunnen surua luopumisista, tiedostan, ettei minulla olisi ehkä ollut tilaisuutta tai rohkeutta niin suureen elämänmuutokseen ja pahoinvoinnista irrottau-tumiseen, jos muutos ei olisi sisältänyt kokonaisvaltaista sosiaalisten suhteiden muuttumista.

Kun olin hetkittäin vain oman itseni varassa ja luottanut sisäiseen suuntaani, saatoin valita minkä tahansa polun, joka minua kutsui, tai minun oli mahdollista vaihtaa suuntaa, jos muutinkin mieleni.

Tämän muutoksen tekee jännäksi ja erilaiseksi se, etten rakenna muutosta yksin, vaan mieheni kanssa – yhteisen unelman varaan. Suuret linjat eivät ole vain omiani, vaan yhteisiä valintoja ja ehkä kompromissejakin.

Sitä on ollut hetkittäin haastavinta oppia, etten voi tai halua tehdä mitä vain, mihin impulssini minua veisivät. Toisaalta olen niin nopea liikahtamaan, että on vain hyvä, että minua kutsutaan harkitsemaan asioita hitaammin ja laajemmin.

Ne kaksi sanaa, joiden välillä sisäisen dialogini on kauan aaltoillut, ovat muuttolintuus ja turvasatamat. Olen halunnut lukita vastauksia ja löytää turvasatamani, ns. loppuelämän kotini, mutta toiveikkaasti lukitut vastaukset ovat alkaneet tuntua vääriltä ja olen halunnut lähteä uusille matkoille kohti uusia vastauksia.

Siihen meillä ihmisillä on vapaus, vaikka siitä on maksettava riippumattomuuden hinta ja oltava valmis kohtaamaan elämän tyhjät sivut. Jokaisella lukitulla vastauksella on niin ikään hintansa – siksi valintojaan voi olla hyvä joskus myös kyseenalaistaa.

Hyvä elämä on minulle sitä, että tiedän, mitä vastauksia tuntuu nyt hyvältä pitää lukittuina ja missä asioissa vielä tutkin maailmaa uteliaana.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *