177. Elämän monet rytmit

Olen viime päivinä miettinyt elämän erilaisia rytmejä ja tahteja. Miten joskus on pitkiäkin seesteisiä, jopa tylsiä tasaantumisen jaksoja tai miten asioiden liikahtaessa eteenpäin moni asia voi mennä uusiksi kerralla. Joskus muutos tapahtuu hivuttamalla, joskus kertaheitolla.

Kuten aiemmin pohdin, elämässä on ulkoisia muutoksia, joihin meidät sysätään ja toisaalta sisäisiä muutoksia, joita lähdemme tavoittelemaan – muuttamaan tiettyjä elämän valintoja, kun kaipaamme jotakin uutta tai ajattelemme, että jokin toinen valinta olisi meille tässä elämäntilanteessa mieleisempi.

Tällaisessa tietoisesti tavoitellussa muutoksessa, jota itse nyt käyn läpi, voin omilla valinnoillani ja visioillani vaikuttaa sekä muutoksen tahtiin että siihen, miten tuleviin vaiheisiin valmistaudun.

Juuri nyt tuntuu kuin olisin tekemässä nopeita, oikean-suuntaisia valintoja edeltäviä valmisteluja, vaikken vielä tiedä, mitä ne valinnat tulevat olemaan. Silti voin varautua ja purkaa esteitä nopeiden valintojen tieltä, jotta sen hetken koittaessa voin vain antaa virran viedä.

Tavallaan tässä on kyse siitä, että teen tilaa muutokselle. Jos jokin henkinen tai fyysinen tila on elämässämme täyteen ahdettu, sinne ei mahdu muutosta. Jostakin täytyy usein luopua, jotta tilalle voi tulla uutta – jotakin sellaista, minkä tunnistamme ja mille voimme avautua vasta, kun tyhjä tila ja avoin vastaus on edessämme.

Olen monesti elämässä toiminut niin, että kuulostelen ja katselen tilanteita, mutta sitten kun se hetki koittaa, että ajatus on kirkas ja on tekemisen aika, asiat tapahtuvat yhdessä aamupäivässä tai yhdessä viikonlopussa. Tämän taustalla minusta on kuitenkin ihanaa, että olen saanut luotua vakiintuneet päivä- ja viikkorytmit, joiden varaan näköpiirissä siintelevän suurenkin muutoksen tai luovan kaaoksen voi huolettomasti laskea ja silti tuntea, että elämä on pohjavireeltään tasaista ja hyvää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *