188. Kesäsadetta ja entropian hallintaa

Ulkona sataa ja maailma on taas vaihteeksi viilentynyt. Ilma tuoksuu kesäsateelta ja luonto vihertää.

Kirjoitin otsikon ja aloituslauseen jo aiemmin, mutta vasta tänään minua kutsui jatkaa siitä. Juttelin ystäväni kanssa ja hän pohti sitä, miten hän omassa pihassaan käy kesäisin kilpajuoksua rikkaruohojen kanssa.

Minä asun ensi kertaa elämässäni omakotitalossa. Vuodenaikojen vaihtumiseen ja entropian hallintaan liittyvät toimet ovat siksi tulleet minulle tutuiksi vasta kymmenen viime vuoden aikana.

Keväisin ja alkukesäisin pihan kokonaisuus tuntuu tottumattomammastakin pihapuuhastelijasta selkeältä ja hallittavalta, mutta viimeistään lämmön helliessä ja kesäsateiden ryöpytessä luonto näyttää vihreän kasvuvoimansa toden teolla.

Jos on pari viikkoa kesäreissussa, kotiin palatessa vastassa on kunnon viidakko, jota ei aivan käden käänteessä ruohonleikkurilla ja trimmerillä kesytetä.

Aiempina vuosina muistan entropian kiukuttaneen minua, Kävimme keskustelua siitä, että kenen vuoro on milloinkin joutua pihahommiin ja minäkin koitin hallita pihan vehreyttä kiukulla ja ärräpäitä pudotellen.

Sittemmin olen kuitenkin löytänyt pihan hoitamisesta liikunnan ja meditatiivisen tekemisen iloa – jopa onnea. Omien kättensä jäljen näkee heti ja siistiä jälkeä tulee nopeasti ja helpostikin, etenkin sellaisissa askareissa, joihin taidot riittävät.

Pintataso hoituu yllättävän vaivattomasti, mutta pihan rakenteellinen uudistaminen vaatii aika paljon tietoa, näkemystä ja lihasvoimaa, jopa järeitä työkoneita.

Yksi pihanhoidon tärkeimmistä opeista on toimivien ja laadukkaiden työvälineiden arvostaminen. Huonojen välineiden kanssa pihalla joutuu nyhräämään koko päivän, kun oikeilla välineillä homma hoituu kevyesti ja nopeasti – myös vasta motivaatiotaan etsivän pihapuurtajan hermoja säästäen. Millainen suhde sinulla on kotipihaasi? Kumpi teillä on voitolla, sinä vai entropia?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *