213. Muutoksen vuosi ja saapuva syksy

Tämä vuosi ottaa kiistatta koville. Tahtoisin maailman, jossa ei ole koronaa ja jossa voisin liikkua vapaasti niin omalla kotipaikkakunnallani kuin joskus maailmallakin.

Toivoisin, että se maailma tulisi pian, mutta olen valmis odottamaan, niin kauan kuin täytyy. Joidenkin mielestä tylsää odottelua ei tarvita. Siksi kaikkien pitää odottaa. Kahden kuukauden sijasta ehkä kaksi vuotta, josta puoli vuotta on takana. Se on aika herättävä ajatus.

Tilanne on, mikä se on. Odottelua, vapautta ja vastuuta, omaa ja toisten. Itsestä riippumattomiin rajoihin on vain suostuttava ja keksittävä parhaat mahdolliset ratkaisunsa niistä huolimatta.

Jos keväällä ajattelinkin, että koronattomaan normaaliin voitaisiin siirtyä pienellä odottelulla ja tekemisen sääs-töliekittämisellä, nyt on ajatusten tarkistamisen paikka.

Kesä oli helppo huilailla ja leikkiä ajatuksella, että ehkä syksy sittenkin tuo jo koronattoman arjen, jossa voi tehdä ja kehittää vapautuneesti kaikkea kivaa – etenkin yritystoiminnan osalta siis.

Syksyn taipuessa talveen on kuitenkin selvää, että nyt on tartuttava toimeen – niillä keinoin, jotka käytettävissä ovat. Ajatuksissa muhivat valmennusohjelmat ja -ryhmät on muotoiltava uusiksi ja laitettava verkkoon, vaikka ne olisi kivointa käynnistää sitten joskus livenä.

Olen päättänyt laatia loppuvuodelle tavallistakin tarkemmat suunnitelmat siitä, mihin käytän aikani ja mitä asioita edistän. Siinä avainjutulta tuntuu huomion keskittäminen muutamaan tärkeimpään asiaan – myös ruutuimun ja Netflixin houkutusten väisteleminen. Tietoisuus ja itsensä johtaminen siis.

Olen samalla innoissani siitä selkeydestä, jota tämä vuosi ja kesä ovat tuoneet. Moni pitkäänkin mielessä pyörinyt projekti tai kuvio on loksahtamassa kohdilleen. Jotain jää pois ja uutta tulee tilalle. Siltä pohjalta tuntuu mielekkäältä ja innostavalta tutkia uusia suuntia. Millaisia asioita sinun syksyysi kuuluu?